Voinko sulkea oven somelta?

Voinko sulkea oven somelta?

Blogi , Slider

Tuntuuko välillä siltä, että olisi rentouttavaa laittaa puhelimet ja tabletit nurkkaan ja vetäytyä kokonaan somettomaan todellisuuteen odottelemaan lämpeneviä kesäpäiviä? Samalla kun pohdit päätöstäsi, niin verkossa tapahtuu. 60:n sekunnin aikana LinkedInissä katsotaan 18 000:ta profiilia, Facebookissa lähetetään 3,3 miljoonaa viestiä ja Instagramiin ladataan 66 000 kuvaa (Allen, 2017). Tästä voidaan päätellä, että verkostojesi koosta riippuen usean kanavan seuraaminen ja niissä aktiivinen toimiminen vievät paljon aikaasi, mutta miksi somessa kannattaisi sitten pysytellä ja onko siitä mitään hyötyä?

Yrityksille verkkonäkyvyys alkaa olla jo elinehto, mutta millaisen roolin sosiaalinen media ja digitaaliset ympäristöt ottavat teidän tulevaisuuden ammattilaisiksi ja asiantuntijoiksi valmistuvien näkökulmasta, kun olette hakeutumassa ensimmäistä kertaa työelämään tai myöhemmin vaihtamassa uusien kiinnostavien työtehtävien pariin? Esimerkiksi tähän kysymykseen lähdimme hakemaan vastauksia AMK- ja yliopisto-opiskelijoilta Sometaduuniin-hankkeen työpajoissa kevään 2017 alussa. Yhteisenä teemana työpajoissa oli työllistyminen ja sosiaalinen media, joka herätti opiskelijoiden mielissä moninaisia pohdintoja.

Profiilit ja profiloituminen

Omien profiilien merkitys eri kanavissa herätti opiskelijoita ajattelemaan millaisen painoarvon sosiaalisessa mediassa toimiminen tulee saamaan työnhaussa. Huolena oli, että vain visuaalisesti näyttävät profiilit erottuvat ja näiden ”kiiltokuvien” kanssa kilpaileminen koettiin haastavaksi. Visuaalisen ilmeen ja siistien ja asiallisten sisältöjen ohella tärkeäksi tekijäksi nostettiin aitous, jota toivottiin myös työnantajien huomioivan ja arvostavan. Somessa toimiessa voi olla myös eri rooleissa, johon liittyen käytiin keskustelua mahdollisten työprofiilien luomisesta ja päätöksistä esimerkiksi omien asiakkaiden tai vaikkapa oppilaiden kaveripyyntöihin vastaamiseen.

Oman näkyvyyden kehittämisen ja siitä huolehtimisen katsotaan nousevan yhä merkittävämpään asemaan. Se millaisen kuvan itsestään haluaa rakentaa ja näyttää ulospäin tiedostetaan tärkeäksi tekijäksi, mutta samalla ei olla ihan varmoja siitä, miten tätä kaikkea näkyvyyttä oikein seurataan ja miten paljon se lopulta vaikuttaa, esimerkiksi rekrytoinneissa.

Verkostot

Oman profiilin sisällön – ja näkyvyyden hallinnan lisäksi tulisi myös olla valmiuksia verkostojen rakentamiseen. Yksin verkostojen määrällinen kasvattaminenkaan ei riitä, vaan hyvien ja merkittävien verkostojen tunnistaminen nostettiin tärkeäksi. Merkittäviksi verkostoiksi koettiin oman alan osaajat, joita voi alkuvaiheessa lähteä hakemaan esimerkiksi oman korkeakoulun henkilöstöstä tai vaikkapa harjoittelupaikoissa luoduista kontakteista.

Vaikka sosiaalisen median palveluiden katsotaan madaltavan usein kynnystä yhteydenottoihin ja verkostojen luomiseen, niin nämä tilanteet voidaan kokea myös haasteellisina ja jopa ahdistavina. Merkittävää olisi osata toimia ja käyttää palveluita ja sovelluksia asianmukaisesti, jolloin verkossa toimimisen ja vuorovaikutuksen (n)etiketti nousee tärkeään asemaan.

Oma osaaminen

Profiilin ja profiloitumisen yhteydessä opiskelijat pohtivat myös omaan osaamiseen liittyvää tematiikkaa. ”Asiantuntevan” eli omaa osaamista, ammatillista suuntautuneisuutta ja kiinnostuksen kohteita heijastelevan materiaalin tuottaminen koettiin haastavaksi. Lähtökohtana materiaalin tuottamiseen olisi tunnistaa SE merkityksellinen osaaminen, mitä materiaaleilla halutaan tuoda esille. Kun merkittävä erityisosaaminen on tunnistettu ja ajankohtaiset kiinnostavat ajatukset virittyneet, niin kohdataan seuraava kynnys, eli millaisia tapoja minulla olisi tuoda esiin omaa osaamistani, esimerkiksi valmistuvana sosionomina, yhteiskuntatieteiden maisterina tai restonomina?

Nostan tässä markkinointiviestinnän ammattilaisen Joe Colemanin (GetColeman.com) luomuksen yhtenä esimerkkinä siitä, millaisia uusia tapoja meillä on kertoa tarinaa itsestämme. Luovuutta erottautumiseen on varmasti tarvittu aina, mutta nyt erityisesti näyttäisi korostuvan vaatimus löytää niin itselle kuin omalle alallekin ominaiset tavat ja sopivat kanavat oman tarinan rakentamiseen.

Kanavat ja palvelut

Opiskelijat kokivat käyttävänsä eri palveluita eri tarkoituksiin. Toiset (mm. LinkedIn) koettiin virallisemmiksi ja toiset (mm. Facebook) taas enemmän vapaa-ajan epävirallisempaan käyttöön sopivammiksi. Vastaavasti oman alan asiakastyössä tai työyhteisöissä käytettäviä sovelluksia listattiin kattavasti, joka kertoo alati laajenevasta ja kehittyvästä kentästä. Tietoisuus teknologian kehityksestä, uusista sovelluksista ja niiden suunnista koetaankin merkitykselliseksi. Samalla heräsi kysymyksiä siitä, että missä palveluissa tulisi lopulta olla näkyvillä ja mistä tunnistaa ne sovellukset, jotka tulisi ottaa haltuun?

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus

Keskusteluissa nousi esiin myös huomiot siitä, että kaikilla ihmisillä ei katsottu olevan samoja valmiuksia ja mahdollisuuksia uuden teknologian ja sen myötä myös sosiaalisen median hyödyntämiseen. Opiskelijat pohtivat, että asettaako somen korostuva asema esimerkiksi työnhakijat eriarvoiseen asemaan ja suositaanko silloin erityisesti nuorempia, joilla koettiin olevan paremmat valmiudet somessa toimimiseen. Myös eri palveluiden katsotaan suosivan tiettyjä ryhmiä, eivätkä kaikkien palvelujen välttämättä koettu soveltuvan kaikkien alojen osaajien hyödynnettäviksi. Tästä esimerkkinä mainittiin LinkedIn, jonka koettiin toimivan ensisijaisesti korkeakoulutettujen ja heidän osaamisestaan kiinnostuneiden kotikenttänä.

Tulevaisuus

Pohdinnat tulevaisuudesta herättivät paljon porinaa ja kysymyksiä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Millaisessa roolissa sosiaalinen media on työllistymiseni kynnyksellä? Pitääkö minun osata avata ammatillisen suuntautumiseni taustoja, tarjota profiileissani ajankohtaista ja kiinnostavaa sisältöä niin omasta osaamisesta, asiantuntijuudestani ja sen kehityksestä, sekä sivaltaa oivaltavilla näkökulmilla ja kannanotoilla alani polttaviin puheenaiheisiin? Ja mikäli kaiken tämän on valmis oppimaan ja toteuttamaan, niin mitä se tarkoittaa oman yksityisyyden kannalta?

Moniin opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin ja pohdintoihin voi hyviä vastauksia olla jo olemassa, mutta samalla emme välttämättä osaa edes ennustaa niitä kaikkia kysymyksiä, joita tulemme matkan varrella kohtaamaan. Vastaus kysymykseen oven sulkemisesta jää tosin edelleen avoimeksi. Korkeakouluopiskelijan näkökulmasta voisi jopa ennustaa, että vaihtoehtoa ulkopuolelle jättäytymisestä ei tulevaisuudessa ole enää olemassa, mutta ehkä tilalle tulee uusia ovia ja valintoja. Joudumme siis sietämään jatkossakin paljon epävarmuutta, kokeilemaan ja oppimaan uutta, kun etsimme itsellemme sopivia tapoja toimia ja navigoida uusissa ympäristöissä.

Lämpimät kiitokset vielä kaikille työpajoihin osallistuneille!

Lähteet ja linkit

Allen, R. 2017. What happens online during 60 seconds? http://www.smartinsights.com/internet-marketing-statistics/happens-online-60-seconds/ [haettu 12.5.2017]

Coleman, J. 2017. Getcoleman.com. [haettu 12.5.2017]

Nudd, T. 2017. The Story Behind GetColeman.com, One of the Cleverest Copywriter Websites Ever. The many shades of Joe Coleman. Adweek. http://www.adweek.com/creativity/this-copywriters-clever-self-promo-site-goes-from-soft-sell-to-hard-sell-in-seconds/ [haettu 12.5.2017]

Pönkä, H. 2017. Suomalaiset sosiaalisessa mediassa Q1/2017. https://harto.wordpress.com/2017/03/29/suomalaiset-sosiaalisessa-mediassa-q12017/. [haettu 12.5.2017]

Työpajat: TAMK, Lapin AMK, Laurea AMK, Itä-Suomen yliopisto

(Kuva: Pixabay. https://pixabay.com/en/door-open-doorway-entrance-1590024/)