Onko portfolion käytölle paikkaa opetussuunnitelmissa?

Onko portfolion käytölle paikkaa opetussuunnitelmissa?

Blogi , Slider

 

Laureassa tehtiin päätös portfolioiden käyttöönotosta kaikissa amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa keväällä 2014 ts. kolme vuotta sitten. Toimeenpanevana ihmisenä itselleni oli vaikea ymmärtää, miksi käyttöönotto lähti hitaasti liikkeelle ja lopulta tyssäsi joiltain osin seinään.

Nyt Sometaduuniin-hankkeen alkuvaiheessa, kun olemme päässeet tarkastelemaan portfoliotyöskentelyyn liittyviä odotuksia ja pelkojakin, ymmärrän paremmin käyttöönoton haasteita. Osa haasteista ei ole yksittäisen opettajan ratkaistavissa, vaan liittyvät koulutuksen järjestelyihin ja ovat siten systeemisiä. Aina löytyy lehtoreista kokeilijoita, mutta näihin haasteisiin pitäisi löytyä ratkaisuja, ennen kuin isommat massat saadaan mukaan. Siitäkin huolimatta, että työnantajalla pitäisi olla työnjohto-oikeus.

Tässä blogissa käsittelen yhtä perustavaa kysymystä ja palaan muihin systeemisiin ongelmiin jatkossa.

 

Missä on portfolion paikka?

Opettajat kysyvät samaa kuin opiskelijat: onko portfolion tekeminen pakollista? Opettajan näkökulmasta kysymys muokkautui keskusteluissa myös muotoon, kuka kontrolloi portfolion tekemistä. Sanana kontrollointi nostattaa itselläni niskakarvat pystyyn, mutta sitähän opettajan työ osaltaan on. Ei vain opiskelijan suoritusten vastaanottamista, vaan myös niiden vahtaamista.

Edellä mainittu kysymys on läheistä sukua hyvinkin oleelliselle kysymysjoukolle: kuka ohjaa portfolion tekoa ja antaa palautetta ja missä yhteydessä? Arvioidaanko portfolio ja koska?

Ja näistä kysymyksistä alkaa aina keskusteluun resursseista. Niin nytkin.

 

Lähtökohtana portfolion käyttöönotto uraopinnoissa

Laureassa on lähdetty ajatuksesta, että portfolio otetaan käyttöön osana uraopintoja, jotka kestävät koko opintojen ajan. Ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelija aloittaa portfolion kokoamisen tarkastelemalla aiempaa osaamistaan ja asettamalla tavoitteita sekä tarkastelee ensimmäisen vuoden oppimistuloksia. Viimeisenä vuonna opiskelija kokoaa näyteportfolion yleisistä työelämävalmiuksistaan, joissa kehittymistä myös arvioidaan ohjauskeskustelussa. Näiden välissä on tietysti tarkoitus, että opiskelija kokoaa sekä omaehtoisesti että opintoihin integroidusti portfolioonsa sisältöä (ks. kuva 1).

Kuva 1. Portfolion rakentumisen visio Laurean koulutuksissa.

Käytännössä uraopinnoissa on laajuuteensa nähden varsin paljon asiasisältöä, joten opiskelijalle ei jää paljoa aikaa portfolion tekemiseen eikä opettajallekaan resursseja tämän tehtävän ohjaukseen. Portfoliokoulutuksissa on tuotu esille, että portfoliosta voi käydä keskustelua HOPS-keskustelujen yhteydessä, mutta siitä ei ole tietoa, onko näin toimittu.

Portfolion systemaattisen jalkautumisen näkökulmasta kytkös uraopintoihin tuntuu suunnittelijastakin riittämättömältä. Mutta mistä löytyisi paikka portfoliolle olemassa olevassa tutkintorakenteessa?

 

Paikka portfoliolle tutkintoa uudistamalla?

Laurean nykyinen tutkintorakenne koostuu moduuleista eli osaamiskokonaisuuksista, jotka kuvaavat osaamisen laajemmat tavoitteet, sekä opintojaksoista tai projekteista, joissa osaamista kehitetään ja joista kertyy opintopisteitä. Portfolion näkökulmasta yksittäisten sisältöjen tuottaminen portfolioon ei ole arvioinnin ja palautteen kannalta ongelma: siinä missä opiskelija palauttaa Word-raportin opettajalle, hän voi yhtälailla palauttaa linkin Kyvyt.fi-portfolioonsa tekemälle sivulle, joka on arvioinnin kohde.

Sen sijaan ajatus, että laajempaan syntyvään portfolioon perehdytään ja sen tekemiseen saisi eri vaiheissa opintoja vinkkejä ja opiskelija myös saisi palautetta osaamisestaan ja ohjausta osaamisen eteenpäin viemiseen ja uralle, on kinkkisempi. Sekä opettajalle että opiskelijalle uraopinnoissa allokoidut resurssit ovat riittämättömät asiaan syventymiseen. Mistä siis löytyisi ratkaisu?

En suoraan sanoen tiedä ja kuulisin mielellään lukijoiden ajatuksia. Pakollisten opintojen osalta ratkaisu voisi löytyä tutkintorakenteen muokkaamisesta. Jos Laureassa joustaisimme opintojaksojen laajuuteen liittyvistä sisäisistä säännöistä, moduuleissa voisi irrottaa pienen opintopistemäärän opintojaksoksi, jossa ohjattaisiin ja arvioitaisiin moduulin tuottamaa osaamista. Tämä olisi myös luonnollinen paikka nivoa yhteen eri opintojaksoissa tai projekteissa opittua ja jakaa syntynyttä osaamista.

Helpoin paikka pilotoida tällaista toimintatapaa Laureassa olisi liiketalouden projektiopinnot, joissa tämän osion voisi irrottaa projekteista omakseen ilman opetussuunnitelman muutosta. Kysymykseksi nousee kuitenkin, kuka on paras ohjaamaan moduulissa syntyvää osaamista portfolion näkökulmasta? Nykyisessä ajattelussa opettajatuutorilla on merkittävä rooli portfolion teon ”kontrolloinnissa”, kun taas tästä ajattelusta uudeksi toimijaksi pohdintoihin nousee moduulivastaava.

Niin tai näin, portfoliota eri oppilaitoksissa käyttöönottaessa on pohdittava tarkkaan sen roolia, koska muuten sen on vain yksi lisä jo muutenkin monimutkaisten järjestelmäkokonaisuuksien ohessa. Työ vaatii myös resurssinsa, mutta mikä voi olla tärkeämpää kuin osaamisen ohjaus? Eikö korkeakoulut ole juuri tätä varten?

Kirjoittaja Anna Nykänen toimii Sometaduuniin-hankkeen projektikoordinaattorina Laureassa kehittäen tämän ohella Laurean koulutusprosessia ja uraohjausta sekä kooten ehtiessään omaa näyteportfoliotaan.